Askelia aikuisuuteen

Aikuisuus. Hui, mikä ajatus. Mun nähdäkseni aikuisuuteen kuuluu hirveästi muistettavia asioita; mm. joulukortteja pitää lähettää parille sadalle tutulle, joita sä et oikeastaan enää edes tunne. Ja sitten on asioita, joita pitäisi tietää, vaikka kukaan ei ole niitä sulle opettanut. Niin kuin miten lavuaarin hajulukko puhdistetaan (tän mä opin viime viikolla). Ja sitten pankin tädit alkaa ahdistella pelottavilla asioilla, kuten asuntosäästötilin perustamisella.

Viime viikolla me jouduttiin poikaystävän kanssa ottamaan monta askelta kohti tätä pelottavaa tulevaisuutta.


1. Me perustettiin yhteinen pankkitili

Koska mikä olisi aikuisempaa kuin vinguttaa kaikki ruokaostokset toisen meistä kortilta sen sijaan, että ostokset jaetaan jotenkin kiusallisesti kahtia kassalla? Nyt mun poikaystävä voi myös ulkomaanreissuilla esittää maksavansa kaiken, ja välttää paikallisten miesten paheksuvat katseet.


2. Me hankittiin lasipurkkeja

Koska kaikilla cooleilla aikuisilla on mausteet ja pastat lasipurkeissa sen sijaan, että ne olisi jossain rumissa muovipurkeissa kuin milläkin köyhillä opiskelijoilla :D

P.S. Ai niin, paitsi että mä oon köyhä opiskelija - sen takia varmaan tyydyttiin Ikeaan.

3. Mä rakensin viinitelineen

Koska aikuiset juo viiniä ja täytyyhän viineille olla teline. Niin, ja me tykätään viinistä.

4. Me hankittiin viinikokoelma

Ja siis viinikokoelma = monta pulloa viiniä (ei yhtä kuin monta laadukasta pulloa viiniä). Mun aikuiskriisiä ei auttanut yhtään se, että Alkon myyjä ei kysynyt meiltä papereita. Mun kolmekymppisiin on kuitenkin vielä viisi vuotta! VIISI. Uskon, että se johtui poikaystävän parrasta. Ja no, ehkä meidän viinikokoelma ei ollut myöskään tyypillisin teinihankinta. Vaikka kai kymmenen viinipullonkin kanssa voi mennä pussikaljalle.

Viinitelineen tilasin KitchenTimelta, ja oon kyllä oikein tykästynyt siihen! Ainoa miinus (tai plussa?) oli se, että se oli tosiaan kasattava itse. Mutta jos pysyy vasara kädessä, niin mikäs sen mukavampaa kuin paistatella parvekkeella päivää nikkaroinnin merkeissä! :)


Follow my blog with Bloglovin

Kuka, mitä, miksi?

Tästä se sitten lähtee, ihka ensimmäinen blogipostaukseni! Ajatusta blogin kirjoittamisesta olen ehtinyt haudutella jo jonkin aikaa, ja viimeisen patistuksen asialle taisi antaa se, kun tajusin, kuinka kovasti olen ikävöinyt valokuvauksen pariin. Totta kai sitä voisi näpsiä kuvia vain omaksi ilokseen, mutta kyllä itseäni motivoi enemmän se, että saa jakaa kuvia muiden kanssa (ja facebook -kaverini ovat todennäköisesti saaneet jo riittävän osansa valokuvausintoilustani :D).

Mutta siis, olettaisin, että haluatte näin ensi alkuun kuulla kuka mä oikein olen ja mistä aion täällä blogini puolella turinoida. Olen siis 25-vuotias opiskelija/melkein-psykologi (huom. sillä, että päätin avata blogini juuri nyt, ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että koittaisin jotenkin vältellä graduni kirjoittamista..:D). Henkisesti koen itseni tamperelaiseksi, vaikken oikeasti olekaan täällä vielä hirveän montaa vuotta asunut.

Entä sitten blogini sisältö? Paljon painoa tulevat saamaan valokuvat, kuten maisemakuvat ja macrokuvat luonnosta, sekä tankotanssi, johon hurahdin tammikuussa pahemman kerran. Lisäksi tulen kirjoittamaan tyylistä, sisustuksesta, matkustamisesta, mahdollisesti juoksemisesta, ja ihan noin ylipäätään puuhailuistani ja projekteistani (jotka usein sisältävän jonkinnäköistä askartelua ja paljon sadattelua - ja silti se on jostain syystä olevinaan musta niin kivaa).

Tervetuloa lukemaan! Mua ainakin jännittää!